Turun museokeskuksen kanteleet

04. huhtikuuta 2015

Suomen kanteleet -projektin tiimoilta kävin helmikuussa kuvaamassa ja mittaamassa Turun museokeskuksen kanteleita. Kanteleiden tiedot on nyt siirretty kanteletietokantaan ja tarkemmat kuvat kokosin pdf-tiedostoksi, jota voi lukea issuu-julkaisuna:

Turun museokeskuksella on viisi kanteletta, joista muut on varastossa, mutta yksi on sijoitettu Luostarinmäen museoon viuluntekijän kamariin. Kanteleista kaksi on koverokanteleita ja näistä toinen selkeästi vanhempi:

Kantele on johtaja Sigvald Lagermarckin ja hänen vaimonsa Valborg Lagermarckin testamenttilahjoitus vuodelta 1932. TKHM:n vanhan pääkirjan mukaan ”En gammal ’kantele’ påträffad i ett rökpörte i Karelen; troligen 300 år gammal, enligt uppgift.” Vaikka mainittua yli 300 vuoden ikäarviota voi pitää hieman ylimitoitettuna, on soitin mitä ilmeisimmin todellakin sijainnut savupirtissä savun mustuttaman, kauniin patinansa perusteella. Kanteleen osittain irrallaan roikkuvat kielet ovat vaskilankaa.

Museon toinen koverokantele sen sijaan ei ole savupirttiä nähnyt. Sen nuorempaa ikää osoittavat myös kansilevyn alle sijoitetut kansirimat. Lisäksi kansilevyn kahdesta osasta koostaminen antaa arveluttavan vaikutelman rakentajan kanteletiedoista. Kantele on saatu museoon lahjoituksena vuonna 1908. Kaikki tapit ja kielet ovat paikoillaan. Kielet ovat hyväkuntoista teräslankaa.

Museon 16-kielinen, osista rakennettu kantele edustaa piirteiltään ns. säätyläiskanteletta. Siinä on peräsivun kulmissa sormiliitokset ja viritystappeina on käytetty klavikordin metallisia tappeja. Sen kaikki sivut ovat suoria ja muoto on peilikuva tavalliseen kantelemalliin verrattuna.

Museon 30-kielinen kantele on ympäri Suomen tunnetun ja ulkomaillakin esiintyneen Pasi Jääskeläisen (1869–1920) tekemä ja konserteissaan käyttämä soitin. Kanteleessa on sekä patenttimerkintä että Pasi Jääskeläisen Kantelepajan laatta ja paperietiketti. Kantele on oletettavasti rakennettu vuonna 1904, sillä Anna-Liisa Tenhusen mukaan Jääskeläinen haki kantelepatentin kyseisenä vuonna (ks. Kantele-kirja, s. 182–186, SKS Toimituksia 1225, 2010). Samana vuonna vain parin vuoden ajan Haapavedellä toiminut Kantelepaja lopetti toimintansa. Kantele on ostettu museolle 250:llä markalla vuonna 1931.

Luostarinmäen käsityöläismuseossa sijaitseva 28-kielinen kantele on kuulunut alkujaan hämeenlinnalaiselle Emil Strömille ja sittemmin suutarimestari Edvard Vihervaaralle (1871–1958), joka toimi Kakolassa (entinen Turun keskusvankila) työmestarina. Suutarin tytär lahjoitti kanteleen museolle. Kanteleen peräsivu on auki; kielipenkki on murtunut liitoksistaan. Auenneen peräsivun kautta pystyin kuvaamaan mielenkiintoiset listarakennelmat kanteleen sisällä.