DIALOGI JA SÄVELTÄMISEN PEDAGOGIIKKA

Blogi

08. lokakuuta

Olen saanut mahdollisuuden osallistua Säveltämisen pedagogiikka (Säpe) -koulutukseen yhtenä ohjaajana tästä syksystä alkaen. Koulutuksen järjestää Metropolia Ammattikorkeakoulu Opetushallituksen tuella ja asiantuntijakumppaneina toimivat Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Helsingin yliopisto.

Koulutus on suunnattu musiikkioppilaitosten opettajille ja tavoitteena on uusittujen opetussuunnitelmien myötä luoda säveltämisen pedagogiikkaan uudenlaista toimintakulttuuria musiikkioppilaitoksiin.

Vuosi sitten alkaneessa ja tämän vuoden loppuun kestävässä Säpen ensimmäisessä osassa on ollut mukana myös luokanopettajia ja koulujen musiikinopettajia. Säpe 1:n kuulumisia voi lukea blogista: https://sapettajat.wordpress.com/

Kuten vuosi sitten käyttöön otetun koulujen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman, myös nyt uusiutuvan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman painotuksissa näkyy vahvasti luovan ajattelun ja luovan tuottamisen opettaminen.

Taiteen perusopetuksen tehtäviksi mainitaan mm. seuraavaa: .. tehtävänä on rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. Taiteenalan opetuksessa vahvistetaan oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä..

Musiikin opetussuunnitelmassa tavoitteiden yhtenä osana on säveltäminen ja improvisointi: ”Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja” sekä ”kannustaa oppilasta harjoittelemaan improvisoinnin, sovittamisen ja säveltämisen perustaitoja”.

Tämä uudistus ansaitsee hurraa-huudot, rumpujen päristykset ja ilman täyden lentäviä hattuja. Itse edustan kansanmusiikin oppiainetta ja voin iloisen ylpeänä todeta, että kansanmusiikin kurssitutkintovaatimuksissa oman musiikin tekeminen – sekä improvisoimalla että säveltämällä – on ollut mukana jo reilusti yli kymmenen vuotta (vai liekö jo parikymmentä vuotta tullut täyteen?).

Säpen tavoitteena on musiikkioppilaitosten opettajien verkostoitumisen avulla jakaa asiantuntemusta sekä työskennellä yhdessä tutkien ja uusia innovaatioita etsien – ja mikä tärkeintä, levittää hyviä käytäntöjä mahdollisimman laajalle musiikkioppilaitoksiin.

Vajaa vuosi sitten radion sattumalta aukaistuani jähmetyin lähes niille sijoilleni Kalle Haatasen ohjelman ääreen. Tuolla kertaa hänellä oli haastateltavanaan filosofi Kai Alhanen ja aiheena Alhasen kirjoittama kirja Dialogi demokratiassa.

Monet ohjelmassa esitetyt ajatukset olivat kuin kirkkaaksi kiteytyneitä lauseita musiikillisen improvisaation olemuksesta: (musiikillisten) keskustelijoiden tasa-arvoisuus; yksilöllinen vapaus; eri ihmisten erilaisen (musiikillisen) ajattelutavan hyväksyminen; toisten kuuntelemisen ja kommunikoimisen opetteleminen; asennoituminen siten, että lopputulos ei voi olla etukäteen tiedossa; ajatusten avoimena pitäminen; parhaimmillaan lopputuloksena syntyy jotain uutta ja innostavaa.

Sanomattakin on selvää, että hankin kyseisen kirjan käsiini, ja edelleen olin ja olen myyty. Alhanen kirjoittaa selkeästi, viisaasti ja perustellen. Ja mikä hauskinta: suuri osa hänen tekstistään on vedettävissä suoraan yhdysmerkillä siihen, mikä on merkityksellistä musiikillisen improvisaation tekemisessä.

Vai mitä sanotte tästä (- otteet Kai Alhasen kirjasta Dialogi demokratiassa, Gaudeamus 2016):

  • s. 32: On oltava samaan aikaan kiireetön, keskittynyt, utelias, rehellinen, hienotunteinen ja tilannetajuinen.
  • s. 77: ..kaikkien näkemykset ovat lähtökohtaisesti yhtä tärkeitä. Kenen tahansa yksilön kokemukset voivat olla ennakoimattomalla tavalla merkittäviä yhteisessä oppimisprosessissa.. jokaisella on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan omista ainutlaatuisista lähtökohdistaan. Näin ollen tavoitteena on maksimaalinen yksilöllinen vapaus. Käytännössä jokainen keskusteluun osallistuja voi dialogissa vapaasti puhua ja toisaalta myös vaieta halutessaan. Yhtä tärkeää on myös pyrkimys vaalia keskustelun vapaata etenemistä. Dialogi ei siis tähtää mihinkään ennalta määrättyyn lopputulokseen, vaan keskustelun annetaan edetä oman sisäisen kehityksensä varassa.
  • s. 84: Kokemuksessa siis yhdistyvät ainutlaatuinen perspektiivi maailmaan ja yksilöllinen, ajallisesti kehittyvä jatkumo, jossa yksittäiset kokemukset kietoutuvat monisäikeisiksi punoksiksi.
  • s. 106: ..tekojen ei-aiotut seuraukset ovat inhimillisen luovuuden lähtökohta. sattumien, vahinkojen ja virheiden ansiosta ihmiset kykenevät havaitsemaan maailmassa asioita, joita he eivät osanneet ennakoida tai kuvitella.

Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuin pisteenä i:n päälle, kaiken ihmisten keskinäisestä dialogista ja sen merkityksestä kerrotun kristallisoidun tekstin jälkeen tämä lause viimeisteli henkilökohtaisen katarsikseni:

  • s. 222: Rauhaisassa yksinolossa sisäinen dialogi avaa erityisen kokemuksellisen tilan, jossa yksilön on mahdollista samanaikaisesti työstää suhteitaan asioihin ja toisiin ihmisiin ja koota yhteen oman kokemuksensa eri puolia.

Alhasen teksti punoutuu myös taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden ympärille:

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvoperustaan, jonka mukaan taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Ihminen rakentaa elämäänsä toimimalla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä.

Opetuksen lähtökohtana ovat kullekin taiteenalalle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle.