SM811 & BM293 – kuin kaksi marjaa!

Blogi

20. tammikuuta

Suomen museoissa olevien 1800-luvun ja 1900-luvun alun kanteleiden alkuperästä löytyy yleensä harmittavan vähän tietoa. Pahimmillaan ainut museokirjan merkintä saattaa kertoa, että soitin on ”Kantele” ja että sen lähtöpaikka on ”Suomi” – hiihaa!

Soittimia katsellessa tiedon puute tuntuu erityisen harmittavaiselta, sillä kanteleet ovat pääsääntöisesti varsin mielenkiintoisia ja yksilöllisiä kukin omine erityispiirteineen. Yksilöllisyys ei tietenkään ole mikään ihme, sillä kanteleet hankittiin usein kansanihmisiltä, ja rakentaja veisteli yhden soittimen kerrallaan, omaa tietämystä ja mielikuvitusta käytössä olevaan materiaaliin soveltaen.

Silloin tällöin museokanteleissa tulee kuitenkin myös vastaan yksilöitä, joka synnyttävät vahvoja mielleyhtymiä ja muistikuvia jostain toisesta museosoittimesta. Sibelius-museon kantele SM811 ja Porvoon museon kantele BM293 kuuluvat tähän kategoriaan.

BM293

BM293

SM811

SM811

 

 

 

 

Kanteleet ovat useilta piirteiltään niin samankaltaisia, ettei voi olla ajattelematta niiden syntyneen saman rakentajan käsistä.

Porvoon museon kanteleen pohjaan kirjoitetun tekstin perusteella se on Kaarlelasta, Keski-Pohjanmaalta 1800-luvun puolivälin tienoilta: ”…Torppa från Gamla Karleby Socken… No 185 G. Alopeus 1857”. Mitähän ”No 185” tarkoittanee? Tuskin sentään kanteletta numero 185? Ja kuka oli G. Alopeus Kaarlelan torpassa vuonna 1857? (Alopaeus-suku on itäsuomalainen pappis- ja virkamiessuku.)

Sibelius-museon kantele on saatu museolle lahjoituksena vuonna 1990 Helsingistä. Lahjoittajan antaman tiedon mukaan soitin on ollut Thesleff-suvun hallussa. Muuta tietoa kanteleen historiasta ei ole, mutta mitä ilmeisimmin myös tämä yksilö on valmistettu 1800-luvulla.

Porvoon museon kantele on rakennettu 14-kieliseksi, Sibelius-muson 13-kieliseksi, mutta niiden mitat poikkevat varsin vähän: pituus 670 mm/660 mm; leveys 220 mm/190 mm; korkeus 100 mm/107 mm.

Kanteleissa on samanlaiset ääniaukot – kuusilehdykkäinen kukka(aurinko) keskellä ja kärkipäässä sydän, joita löytyy pohjanmaalaisista kanteleista. Molempien kansi on maalattu valkealla maalilla ja koristeltu tummanvihreää maalia käyttäen. Molempien viritystappipenkki on profiloitu päistään ja niihin on maalattu koristejuovat. Molemmissa on käytetty viritystappeina samankaltaisia, erikoisenmuotoisia, taottuja rautatappeja.

BM293

BM293

SM811

SM811

 

 

 

 

 

Molempiin on tehty samankaltainen poikkeuksellinen ponsirakenne; sivut jatkuvat kaartuen koti peräpäätä, peräsivu kaartuu pienkanteleiden ponnen tapaan ja päällimmäisenä on alta suora ja päältä profiloitu puuosa, jonka kannen puoleiselle reunalle on veistetty lovi kielten kiinnitystä varten. Ponsien koivuista pääliosaa on myös koristemaalattu; Porvoon kanteleessa vihreällä, Sibelius-museon kanteleessa vihreällä ja keltaisella maalilla. Porvoon kanteleessa pohjavärinä on tummanruskea petsi, Sibelius-museon kanteleessa punaruskea lakka (ehkä sellakka, epäili Rauno Nieminen).

BM293

BM293

SM811

SM811

 

 

 

 

 

 

Osia on kiinnitetty liimalla ja puunauloilla. Jaloiksi on tehty neljä alaspäin kapenevaa puutappia.

BM293

BM293

SM811

SM811

 

 

 

 

 

 

Erojakin toki löytyy. Porvoon museon kanteleessa sivut ovat mäntyä, ja viritystappisivu ja lyhyt sivu on taivutettu yhdestä puusta. Sibelius-museon soittimessa sivut on tehty lehtipuusta (ilm. koivua) ja kaikki sivut erillisinä. Puunaulojen sijoittelussa on eroja, ja vaikka peräsivu on molemmissa täytetty sisäpuolelta puulla, on täytepuun rakenne hieman erilainen kanteleiden kesken. Väritys ja puun profilointi poikkeaa jonkin verran. Jne. Mutta kaikki nämä eroavaisuudet ovat mielestäni sellaisia, joita sama rakentaja luonnollisesti tekee eri yksilöiden välille.

Löytyisiköhän vastaavia kanteleita vielä jostain lisää? Kansallismuseon kokoelmissa on yksi, joka muodoltaan ja rakenteeltaan muistuttaa näitä kahta. Se on myös 14-kielinen, sitä ei ole maalattu värikkääksi ja sen viritystapit ovat säännönmukaiset (sopivalla avaimella viritettävissä). Museoviraston kanteleen kuva on nähtävissä osoitteessa: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KF2183:

Sibelius-museon kanteleen tarkemmat tiedot ja kuvat löytyvät täältä.

Porvoon museon tarkemmat tiedot ja kuvat löytyvät täältä.

Piakkoin toteutuvan kotisivu-uudistuksen myötä kaikki museokanteleista tekemäni tiedostot tulevat myös ladattaviksi pdf-tiedostoina.