Blogi

Mitä ovat ne muuttujat, jotka toistensa kautta vuorovaikutuksessa summautuen luovat kokemuksen pienkantelemusiikin sointikentästä? Mitä olivat ne elementit, jotka tekivät pienkanteleista niin merkittävän soittimen 1800-luvun karjalaisille ja sitä ennen koko runolaulukulttuurille? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Sommeloon 26.6.! Pienkanteleiden sointikentän ja siihen kytkeytyneen vanhakantaisen kantelemusiikin tutkimus ja tuominen tähän päivään sisältää ajatuksen mahdollisuudesta saavuttaa musiikin kokemisen […]

Saattaa olla, että Sibelius-museon kantele SM124 on ainut Suomen museoissa oleva Taivassalon kantele. Se sisältää niin monia erikoisia ja yksilöllisiä piirteitä, että jos osaisin, kirjoittaisin siitä scifiä. Soittimen rakentaja on nähnyt vaivaa muotoilun suunnitteluun ja toteutukseen, mutta mitä hän tällä erityisellä muotoilullaan halusi viestittää, sitä emme enää saa tietää. Minulle ääniaukko tuo mieleen galaksit ja […]

Sibelius-museon 12-kielinen kantele SM579 on Suomessa paimensoittajana tunnetuksi tulleen inkeriläissyntyisen Teppo Revon (1886–1962) rakentama. Kanteleen lahjoitti museolle myöskin inkeriläissyntyisen ja sittemmin suomalaistuneen Antti Hämäläisen (1897–1976) leski Tellervo Hämäläinen vuonna 1980. Lahjoitus sisälsi kanteleen lisäksi Antti Hämäläisen vuonna 1955 Teppo Revosta tekemän haastattelun (SmL3347). Hannu Saha on kirjoittanut Teppo Revosta Kansallisbiografiaan ja  Paimensoittaja Teppo Repo -CD:n […]

Viime vuosikymmenellä kävin kuvaamassa ja mittaamassa kaikki sen aikuiset Sibelius-museon kanteleet: 8 viisikielistä, 7 viisikielistä suurempaa pienkanteletta ja 27 suurkanteletta. Lisäksi mukana oli 8 soitinta, joiden luokittelu kanteleeksi on enemmän tai vähemmän kiistanalainen. Vuonna 2019 julkaisin viisikielisten kanteleiden tiedot ja nyt olen tekemässä vastaavaa yli viisikielisistä pienkanteleista. Kantele SM1910 on monia kysymyksiä herättävä ja vastauksia […]

Pienkanteleiden ja niiden historiallisten mallien kielimateriaalikokeilut ovat mielenkiintoisesti nostaneet esiin eri materiaalien vaikutuksen soittimen olemukseen: erilainen kielimateriaali edellyttää usein paitsi erilaista viritystasoa myös erilaista soittoteknistä lähestymistä, sillä soittotuntuma voi olla täysin erilainen kielimateriaalista riippuen. Olen kokeillut museosoitinmalleissa ja joissain uudemmissakin pienkanteleissa erilaisia pronssi- ja messinkilankoja, joita suomenkielessä nimitetään yhteisesti vaskilangoiksi. Museokanteleiden ja arkistotietojen perusteella 1800-luvulla […]