Arja Kastinen

Arja Kastinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston historian ensimmäinen tohtori. Joulukuussa 2000 valmistuneen tutkinnon taustainnoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoittoperinne, jonka keskeisinä elementteinä aina 1900-luvulle asti oli luova musisointi, muuntelu ja improvisaatio. Tutkinto koostui viiden konsertin sarjasta ja tutkielmasta.

Konserttisarjan otsikkona oli Karjalaisen kanteleimprovisaation ideologiaan ja soitinakustisiin ilmiöihin pohjautuvaa musiikkia 15-, 14- ja 9- kielisillä kanteleilla. Konsertit olivat n. 50 min. mittaisia improvisaatioita, kokeellisia matkoja historialliseen menneisyyteen ja luovaan nykyisyyteen, joissa erilaisia soittotekniikoita yhdistelemällä tuotiin esille kanteleiden monipuolisia sointivärejä ja akustisia ominaisuuksia. Konserteissa käytetyt kanteleet olivat: 15-kielinen (rakentanut Keijo Säteri 1992 Leppävirralla), 14-kielinen (rakentanut Rauno Nieminen 1999 Ikaalisissa) ja 9-kielinen (museokannel). 15- ja 14-kielisten kanteleiden esikuvana oli A. O. Väisäsen vuonna 1916 Korpiselästä ostama 14-kielinen (Suomen Kansallismuseo).

Tutkielman aiheena oli konserteissa käytetyn 15-kielisen kanteleen akustiikka (Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5, Helsinki 2000). Tutkielman ensimmäinen osa selvittää musiikkiakustiikan lähtökohtia, äänen syntyä ja välittymistä, ääntä subjektiivisena havaintona ja fysikaalisena ilmiönä. Tutkielman toinen ja keskeisin osa sisältää 15-kielisestä kanteleesta tehtyjen akustisten mittausten tuloksia. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. soittotekniikan vaikutusta osasävelsarjarakenteeseen ja sitä kautta kanteleen sointiin. Tutkielman kolmannessa osassa selvitetään erilaisten viritysjärjestelmien suhdetta 15-kielisen kanteleen virittämiseen.

 

Ajankohtaista

• Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän vieraileva tutkija 15.9.2021–31.7.2026
• Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotinen tutkimusapuraha 17.2.2023 hankkeelle Runolaulukulttuurin kantele ja luovuuden dialogi
• ICTMD2025: 48th ICTMD World Conference, Wellington, New Zealand, 9.-15.1.2025
• III kantelefonogrammi-albumin julkaisu tammikuussa 2025
• 4.4.2025 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin koulutusohjelma: Kansanmusiikkipedagogiikan ajankohtaiset kysymykset -kurssin luento ja improvisaatioon liittyvän opetusmateriaalin testailua
• Early Recordings Association Conference, University of Surrey, 1.–3.7. 2025
• Karjalaisen kanteleen perintö -työpaja 18.–20.7.2025 Kulttuurikeskus ja kokoushotelli Sofiassa (Kallahdenniemi, Helsinki)
• Viljandi Folk Music Festival 2025, Eva Väljaots & Arja Kastinen
• Luovuuden dialogi -työpaja 8.–10.8.2025 Taideyliopiston Järvenpään toimipisteessä Kallio-Kuninkalassa

 

Koulutus

• 18.12.2000 musiikin tohtorin tutkinto, MuT (DMus), kansanmusiikki, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki
• 16.12.1994 musiikin kandidaatin (nyk. maisterin) tutkinto Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmassa, Helsinki
• 28.5.1982 ylioppilastutkinto Kaustisen musiikkilukiosta

Muu koulutus:

• 8.12.1992 kansanmusiikintutkimuksen syventävät opinnot Helsingin yliopiston folkloristiikan laitokselta (yht. 9 ov)
• 17.12.1988 perusaineopinnot (16 ov) ja laajentavat aineopinnot (23 ov) Tampereen yliopiston Kansanperinteen, erityisesti kansanmusiikin laitokselta
• 20.5.1983 kansantanssiohjaajan kurssi (580 tuntia), Peräpohjolan Opisto ja Suomen Nuorison Liitto, Tornio

Konserttiesiintymisiä

Suomessa n. 35 vuoden ajan. Ulkomailla esiintymisiä Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa, Venäjällä, Ranskassa, Italiassa, Irlannissa, USA:ssa, Kanadassa, Vietnamissa ja Brasiliassa.

Opetustyö

Kanteleensoiton opetusta n. 35 vuoden ajan, viimeisimmät opetuspaikat: Sibelius-Akatemia (1993–2023), Naantalin musiikkiopisto (2003–2018), Turun konservatorio (2013–2017).

Työpajoja ja kursseja mm. pääkaupunkiseudun ja erityisesti VS-kanteleprojektin (2013–2014) myötä Turun seudun varhais- ja musiikkikasvattajille sekä lapsille.

SÄPE (Säveltämisen pedagogiikkaa) -kouluttajana 2017–2018, Metropolia ammattikorkeakoulu. Musiikkioppilaitosopettajille suunnattujen improvisaatio- ja sävellytyskurssien vetäminen Virpi Veskoniemen kanssa 2018–2019, JAMK.

 

Kursseja ja työpajoja ulkomailla: Hampuri, Saksa (1996); Viljandin kult.kolledzin oppilaat, Tallinna, Viro (2002); amerikansuomalaisille – Portland, Oregon (2002), Seattle (2008) ja Maine (2010), USA; University College Cork, Irlanti (2010); MORE-seminaari, Thessaloniki, Kreikka (2011); lasten koulutus Sommelo-festivaalilla, Uhtua, Venäjä (2012); Etnofest, Palic, Serbia (2012); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers,Toronto, Kanada (2014); Tradition for tomorrow -konferenssi, Akureyri, Islanti (2014); Pulstin opiston pienkannelfestivaali, Tallinna, Viro (2018); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers, Toronto, Kanada (2018), Laima Jansonen johtamat kokleviikonloput 28-30.6.2019, Kocēni, Latvia sekä 31.7.2022 Valmiera, Latvia.

Tutkimustyö

• Hanke Runolaulukulttuurin kantele ja luovuuden dialogi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin koulutusohjelman (MuTri-tutkimusyksikkö) vierailevana tutkijana 15.9.2021–31.7.2026
• Analyysi kuuden tunnin improvisaatiosta – hiljaisen haltioitumisen ja flow-tilan vertaileva tutkimus, 2018-2020
• Osallistuminen aivotutkimusmittauksiin Helsingin yliopiston Musiikki ja aivot -työryhmän projektissa; työryhmän vetäjänä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi (FT), 2017
• Historiallisten pienkanteleiden kartoitus ja tutkimus Suomen museoissa 2011­–2016, soitintietojen raportointi ja julkistaminen 2015–2025 (Tutkimus-sivun alalaita)
• Vuodesta 2008 alkaen erilaisten messinki ja pronssilankojen sointitutkimusvertailu museokanteleiden kopioissa ja nykyaikaisissa pienkanteleissa; osa sointinäytteistä julkaistu videoilla www.temps.fi/esitykset
• Museokanteleiden vaskilankamateriaalin alkuaineanalyysi ja vertailu nykyisiin pronssi- ja messinkikielilankoihin; tutkimus julkaistu edellä mainitussa Kizavirzi-kirjassa (2013)
• Armas Otto Väisäsen ja Armas Launiksen 1900-luvun alussa tekemien kantelesävelmäkäsikirjoitusten tutkimus ja uudelleen nuotintaminen 2009–2010; tutkimus julkaistu kirjassa Kizavirzi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (Kastinen-Nieminen-Tenhunen, 2013)
• 1800-luvun lopun kantelesävelmäkäsikirjoitusten ja Karjalaan suuntautuneiden kenttämatkojen ja matkapäiväkirjojen tutkimus 2008; tutkimus julkaistu kirjassa (+ liitelevy) Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa (2009)
• Soitinakustiikkatutkimus 15-kielisestä museokanteleen kopiosta, FFT-analyysi osasävelsarjarakenteen muutoksista soittotekniikan muutosten myötä; tutkielma tohtorin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle, 2000
• Karjalaisen kantelensoittajan Vanja Tallaksen henkilöhistoria ja sävelmätutkimus FFT-analyysin avulla, tutkielma maisterin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle 1993
• 1800-luvun karjalaisen kanteleimprovisaation estetiikan tutkimus aikalaislähteiden valossa Tampereen yliopiston proseminaarityöhön liittyvistä opinnoista lähtien (1986)

Kirjallisia julkaisuja

• Avoin nettijulkaisu: Sibelius-museon viisikielisiä suurempia pienkanteleita, 2024
• Vertaisarvioitu artikkeli, Vilma Timonen & Arja Kastinen: ”Kansansoittajat ja -laulajat kulttuurisesti kestävän ja kasvatuksellisen musiikin opetuksen suunnannäyttäjinä” teoksessa Musiikkikasvatus muutoksessa (toim. Marja-Leena Juntunen ja Heidi Partti), DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 20, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki 2023
• Vertaisarvioitu artukkeli ”Raja- ja aunuksenkarjalaisen kanteleimprovisaation ylirajaiset muodot pitkällä 1800-luvulla ja perinteen uudistunut jatkumo 2000-luvulla” Kalevalaseuran vuosikirjassa 102, Kansallisesta Ylirajaiseen. https://doi.org/10.21435/ksvk.102
• Ekspositio ”Connected Alone – An Ancient Musical Culture As a Tool For Self-Expression Today” RUUKKU-julkaisun numerossa 18, Responsibility, 30.9.2022 (vertaisarvioitu). https://doi.org/10.22501/ruu.1088859
• Artikkeli ”Peurankaataja Pedri ja oman mahdin soitto – Pedri Shemeikan musiikkikulttuurinen perintö tutkija-muusikon näkökulmasta” Musiikki-lehden numerossa 1/2022 (vertaisarvioitu) https://doi.org/10.51816/musiikki.115716
• Luovuuden dialogi ja demokratia – menneen maailman musiikin tutkija itsereflektio. Blogikirjoitus Taideyliopiston Historiafoorumin blogi 14.4.2022
• Kuuden tunnin kokeellisen improvisaation analyysi 2021: Six Hours of Exploratory Improvisation
• Artikkeli ”Soitti päivän, soitti toisen, soitti kohta kolmannenki” (Satasarvi, Kansanmusiikin tutkimuksen aikakauskirja Nro 1), 2020
• Nettijulkaisu: Suomen Kansallismuseon kanteleet K1855:12 (Ruskeala/Ilomantsi), KF1178 (Korpiselkä) ja K1763 (Pielisjärvi), 2020
• Avoin nettijulkaisu: Sibelius-museon viisikielisiä kanteleita, 2019
• Avoin nettijulkaisu: Sibelius-museon kantele SM811, 2019
• Avoin nettijulkaisu: Sibelius-museon kantele SM68, 2019
• Artikkeli: ”Sibelius-museon kanteleet” (Suomen musiikkimuseo -yhdistyksen vuosikirja 2, 2016)
• Artikkeli: ”Laulo päivän, laulo toisen, laulo kohta kolmannenki” (IssueX, Taideyliopiston lehti, lokakuu 2016)
• Pisarassa laajat lammet – Improvisaatio ja luova musisointi pienkanteleilla. Arja Kastinen ja Tuula Olkanen. (Temps Oy, 2016)
• Avoin nettijulkaisu: Turun museokeskuksen kanteleet, 2015
• Avoin nettijulkaisu: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanteleet, 2015
• Avoin nettijulkaisu: Porvoon museon ja J. L Runebergin kotimuseon kanteleet, 2015
• Loppuraportti: Pienkanteleiden luova käyttö musiikkikasvatuksessa, 2014
• KIZAVIRZI karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa. Arja Kastinen, Rauno Nieminen ja Anna-Liisa Tenhunen. (Temps Oy, 2013)
• Artikkeli ”Totta vai tarua – vuosituhantisen jatkumon osavuosikatsaus” (Kantele 4/2012)
• Artikkeli ”One Hundred Years of Beauty Sleep” (Musiikin suunta 3/4 2012)
• In Visible Vibration – A Guidebook for the 11-String Kantele. Arja Kastinen & Pirjo Pirinen (Temps Oy 2011)
• Wilho Saari, Tune-a-Day, Compositions for the 36-, 10- and 5-string kanteles, Sävellyksiä 36-, 10- ja 5-kielisille kanteleille. Toim. Arja Kastinen (Temps Oy 2010)
• Artikkeli: ”Karelian Kantele Improvisation in the Light of the 19th Century Manuscripts” (Musiikin suunta 1/2009)
• Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa (liitteenä kartta ja CD). Arja Kastinen. (Temps Oy 2009)
• Heilani sydän teräksestä. 11-kielisen kanteleen opas. Arja Kastinen ja Pirjo Pirinen (Temps Oy 2007).
• Juhlivat hiiret. Leikkiohjeita ja viisikielisen kanteleen soitto-ohjeita varhaiskasvattajille. Arja Kastinen ja Pirjo Pirinen. (Temps Oy 2006).
• Artikkeli ”Karjalainen kanteleimprovisaatio 1800-luvulla ja nyt” (Musiikin suunta 3/2002)
• Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5/2000. (Taiteelliseen tohtorintutkinnon kirjallinen osa.)
• Artikkeli: ”Vanja Tallas – kanteleensoittaja kahden musiikkikulttuurin murroksessa” (Musiikin suunta 3/1993)

Äänitteitä

Kuusi sooloalbumia:

• IRO, MIPUCD401, 1995 – Julkaistu uudelleen vuonna 1997 nimellä Kantele Meditation, Innovator-series, Finlandia Records, Warner Music Finland
• ANI, TEMPSCD 02, 2008
• Vaskikantele 1833, AANIA-6, 2008
• The Last Gathering, TEMPSCD 04, 2012
• Emanuel, TEMPSCD 05, 2016
• Kantervo, TEMPS08, 2023

 

Neljä duo-albumia:

• Vita sarvensoittaja Virpi Forsbergin kanssa, SibKaCD027, 1999
• KAJO huilisti Riitta-Liisa Joutsenlahden kanssa, TempsCD01, 2005
• Lavender Calm amerikkalaishuilisti Peter Phippenin kanssa, Promotion Music Records 2011
• Forest of a Thousand Songs Peter Phippenin kanssa, TEMPS 07, 2020

 

 

 

 

Yksi trio-albumi:

• Runoitrio, runolaulaja Taito Hoffrénin ja perkussionisti Markus Ketolan kanssa, Juminkeko-säätiö, CD julkaistu Vietnamissa 2014

Kolme arkistoäänitealbumia:

• Teppana Jänis, AANIA-37, 2021
• Iivana Mišukka, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin koulutusohjelman äänitteitä 183, 2023
• Aikahyppy SKS:n kantelefonogrammeilta, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelman äänitteitä 191, 2025

 

 

 

Lisäksi:

• Single ”Riivattu” (AANIA-33), 2019
• liite-CD kirjaan Pisarassa laajat lammet, TEMPSCD 06, 2016
• Kaksi kansanmusiikkivideota Yle Teemalle, ensiesitys 2010, ohjaaja Mirja Metsola, kuvaus Timo Peltonen, äänitys Marko Myöhänen: 5-kielinen – 10- ja 14-kielinen
• liite-CD kirjaan Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa, 2009, TEMPSCD 03
• Osallistunut äänitteelle ”Kantele Continuum” IMU-CD 081, SibKaCD 80, 2008
• ”Satoyama Finland”, elokuussa 2007 Japanin televisiossa ensiesitetty dokumentti, ohjaajat: Shohei Shibata ja Misa Kishi, kuvaajat: Koichi Nagura, Masanori Sawahata ja Shinichiro Kawaguchi, musiikki: Heikki Laitinen ja Arja Kastinen
• Osallistunut äänitteelle ”Tulikulkku” KICD 30, 1993
• Osallistunut äänitteelle ”Kuulas hetki” OMCD 46, 1993

 

 

 

 

Ääni-installaatioita:

• Neljän taidenäyttelyn sarja, Siemenen ajatus, vuosina 2010–2013 yhdessä kuvataitelija Sirpa Ylhäisen kanssa
• Viaporin telakka – silta tulevaisuuteen: Jacopo Brancatin valokuvanäyttely Suomenlinnan telakasta ja puulaivojen historiasta Suomenlinnan museossa 22.4.2014-1.3.2015 sekä Suomen merimuseossa, Merikeskus Vellamossa 2.12.2016-12.3.2017

Kuuntele Arjan musiikkia: youtube.com/arjakastinen ja soundcloud.com/arja-kastinen

Kutsujäsenyys

• kutsuttu Kalevalaseuran jäseneksi 28.2.2002
• kutsuttu Armas Otto Väisänen Seuran jäseneksi 10.11.2005

Karjalaista kanteleimprovisaatiota vaalivan Fedja Happo Seuran jäsen vuodesta 1984.

Tunnustuspalkinto

Vuoden Wäinö 2013. Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskus.