Arja Kastinen

Arja Kastinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston historian ensimmäinen tohtori. Joulukuussa 2000 valmistuneen tutkinnon taustainnoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoittoperinne, jonka keskeisinä elementteinä aina 1900-luvulle asti oli luova musisointi, muuntelu ja improvisaatio. Tutkinto koostui viiden konsertin sarjasta ja tutkielmasta.

Photo: Tuomas Ylönen 2019

Konserttisarjan otsikkona oli Karjalaisen kanteleimprovisaation ideologiaan ja soitinakustisiin ilmiöihin pohjautuvaa musiikkia 15-, 14- ja 9- kielisillä kanteleilla. Konsertit olivat n. 50 min. mittaisia improvisaatioita, kokeellisia matkoja historialliseen menneisyyteen ja luovaan nykyisyyteen, joissa erilaisia soittotekniikoita yhdistelemällä tuotiin esille kanteleiden monipuolisia sointivärejä ja akustisia ominaisuuksia. Konserteissa käytetyt kanteleet olivat: 15-kielinen (rakentanut Keijo Säteri 1992 Leppävirralla), 14-kielinen (rakentanut Rauno Nieminen 1999 Ikaalisissa) ja 9-kielinen (museokannel). 15- ja 14-kielisten kanteleiden esikuvana oli A. O. Väisäsen vuonna 1916 Korpiselästä ostama 14-kielinen (Suomen Kansallismuseo).

Tutkielman aiheena oli konserteissa käytetyn 15-kielisen kanteleen akustiikka (Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5, Helsinki 2000). Tutkielman ensimmäinen osa selvittää musiikkiakustiikan lähtökohtia, äänen syntyä ja välittymistä, ääntä subjektiivisena havaintona ja fysikaalisena ilmiönä. Tutkielman toinen ja keskeisin osa sisältää 15-kielisestä kanteleesta tehtyjen akustisten mittausten tuloksia. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. soittotekniikan vaikutusta osasävelsarjarakenteeseen ja sitä kautta kanteleen sointiin. Tutkielman kolmannessa osassa selvitetään erilaisten viritysjärjestelmien suhdetta 15-kielisen kanteleen virittämiseen.

Ajankohtaista

  • Valtion 5-vuotinen taiteilija-apurahakausi vuoden 2018 alusta alkaen. Työskentely tulee sisältämään konsertteja karjalaisen kanteletradition improvisaatioon pohjautuen sekä arkistomateriaalien työstämistä nykymuusikoiden ja opettajien käyttöön. Lisäksi taiteellista tutkimusta hiljaisen haltioitumisen olemuksesta sekä instrumenttitutkimusta museokanteleista.
  • Ilari Hongiston levynjulkaisukonsertti Turun konservatorion Sigyn-salissa la 7.11.2020 klo 18.00

Konserttiesiintymisiä

Curitiba, Brazil, Nov 10, 2015. Photo: Elis Riberete.

Suomessa n. 30 vuoden ajan. Ulkomailla esiintymisiä Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa, Venäjällä, Serbiassa, Ranskassa, Italiassa, Irlannissa, USA:ssa, Kanadassa, Vietnamissa ja Brasiliassa.

Opetustyö

Kanteleensoiton opetusta n. 35 vuoden ajan, viimeisimmät opetuspaikat: Sibelius-Akatemia (1993–), Naantalin musiikkiopisto (2003–2018), Turun konservatorio (2013–2017).

Työpajoja ja kursseja mm. pääkaupunkiseudun ja erityisesti VS-kanteleprojektin (2013–2014) myötä Turun seudun varhais- ja musiikkikasvattajille sekä lapsille.

SÄPE (Säveltämisen pedagogiikkaa) -kouluttajana 2017–2018, Metropolia ammattikorkeakoulu. Musiikkioppilaitosopettajille suunnattujen improvisaatio- ja sävellytyskurssien vetäminen Virpi Veskoniemen kanssa 2018–2019, JAMK.

Kursseja ja työpajoja ulkomailla: Hampuri, Saksa (1996); Viljandin kult.kolledzin oppilaat, Tallinna, Viro (2002); amerikansuomalaisille – Portland, Oregon (2002), Seattle (2008) ja Maine (2010), USA; University College Cork, Irlanti (2010); MORE-seminaari, Thessaloniki, Kreikka (2011); lasten koulutus Sommelo-festivaalilla, Uhtua, Venäjä (2012); Etnofest, Palic, Serbia (2012); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers,Toronto, Kanada (2014); Tradition for tomorrow -konferenssi, Akureyri, Islanti (2014); Pulstin opiston pienkannelfestivaali, Tallinna, Viro (2018); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers,Toronto, Kanada (2018), Laima Jansonen johtama kokleviikonloppu 28-30.6.2019, Kocēni, Latvia.

Tutkimustyö

  • 1800-luvun karjalaisen kanteleimprovisaation estetiikan tutkimus aikalaislähteiden valossa Tampereen yliopiston proseminaarityöhön liittyvistä opinnoista lähtien (1986)
  • karjalaisen kantelensoittajan Vanja Tallaksen henkilöhistoria ja sävelmätutkimus FFT-analyysin avulla, tutkielma maisterin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle 1993
  • soitinakustiikkatutkimus 15-kielisestä museokanteleen kopiosta, FFT-analyysi osasävelsarjarakenteen muutoksista soittotekniikan muutosten myötä; tutkielma tohtorin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle, 2000
  • 1800-luvun lopun kantelesävelmäkäsikirjoitusten ja Karjalaan suuntautuneiden kenttämatkojen ja matkapäiväkirjojen tutkimus 2008; tutkimus julkaistu kirjassa (+ liitelevy) Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa (2009)
  • Armas Otto Väisäsen ja Armas Launiksen 1900-luvun alussa tekemien kantelesävelmäkäsikirjoitusten tutkimus ja uudelleen nuotintaminen 2009–2010; tutkimus julkaistu kirjassa Kizavirzi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (Kastinen-Nieminen-Tenhunen, 2013)
  • museokanteleiden vaskilankamateriaalin alkuaineanalyysi ja vertailu nykyisiin pronssi- ja messinkikielilankoihin; tutkimus julkaistu edellä mainitussa Kizavirzi-kirjassa (2013)
  • vuodesta 2008 alkaen erilaisten messinki ja pronssilankojen sointitutkimusvertailu museokanteleiden kopioissa ja nykyaikaisissa pienkanteleissa; osa sointinäytteistä julkaistu videoilla www.temps.fi/esitykset
  • historiallisten pienkanteleiden kartoitus ja tutkimus Suomen museoissa 2011­–2013
  • Porvoon museon kaikkien kanteleiden ja mittaukset ja valokuvaus 2014
  • Hämeenlinnan kaupunginmuseon kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2015
  • Turun museokeskuksen kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2014–2015
  • Turun Sibelius-museon kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2015–2016
  • Mukana tekemässä aivotutkimusmittauksia Helsingin yliopiston Musiikki ja aivot -työryhmän kanssa; työryhmän vetäjänä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi (FT), 2017
  • Analyysi kuuden tunnin improvisaatiosta – hiljaisen haltioitumisen ja flow-tilan vertaileva tutkimus, 2018-2020

Äänitteitä

  • solo-CD “IRO”, MIPUCD401, Mipu Music, 1995. Julkaistu uudelleen nimellä “Kantele Meditation”, Warner Innovator Series
  • duo-CD “Vita” sarvensoittaja Virpi Forsbergin kanssa, SibKaCD027, Sibelius Academy Folk Music Department, 1999
  • duo-CD “KAJO” huilisti Riitta-Liisa Joutsenlahden kanssa, TempsCD01, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston äänitteitä 55, 2005
  • suolo-CD “ANI“, TEMPSCD 02, Temps Oy, 2008
  • solo-CD, “Vaskikantele 1833″, AANIA-6, Kanteleen Ääniä, 2008
  • liite-CD kirjaan Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa, 2009, TEMPSCD 03
  • Kaksi kansanmusiikkivideota Yle Teemalle, ensiesitys 2010, ohjaaja Mirja Metsola, kuvaus Timo Peltonen, äänitys Marko Myöhänen: 5-kielinen10- ja 14-kielinen
  • duo-CD “Lavender Calm” huilisti Peter Phippenin kanssa, Promotion Music Records 2011
  • solo-CD “The Last Gathering“, TEMPSCD 04, 2012
  • Runoitrio“; Taito Hoffrén, laulu – Arja Kastinen, kanteleet – Markus Ketola, perkussiot (Juminkeko-säätiö, CD julkaistu Vietnamissa 2014)
  • taustamusiikkia Seurasaaren ulkomuseon mainosvideolle
  • solo-CD “Emanuel“, TEMPSCD 05, 2016
  • liite-CD kirjaan Pisarassa laajat lammet, TEMPSCD 06, 2016
  • Single “Riivattu” (AANIA-33), 2019
  • duo-albumi (digit.) Forest of a Thousand Songs TEMPS 07, 2020

Lisäksi osallistunut äänitteille:

  • “Kuulas hetki” OMCD 46, 1993
  • “Tulikulkku” KICD 30, 1993
  • “Satoyama Finland”, elokuussa 2007 Japanin televisiossa ensiesitetty dokumentti, ohjaajat: Shohei Shibata ja Misa Kishi, kuvaajat: Koichi Nagura, Masanori Sawahata ja Shinichiro Kawaguchi, musiikki: Heikki Laitinen ja Arja Kastinen
  • Kantele Continuum” IMU-CD 081, SibKaCD 80, 2008

Kuva: Tuomas Ylönen

Ääni-installaatioita:

Kuuntele Arjan musiikkia: youtube.com/arjakastinen ja soundcloud.com/arja-kastinen

Yhtyeet

Julkaisuja

Kutsujäsenyys

  • kutsuttu Kalevalaseuran jäseneksi 28.2.2002
  • kutsuttu Armas Otto Väisänen Seuran jäseneksi 10.11.2005

Karjalaista kanteleimprovisaatiota vaalivan Fedja Happo Seuran jäsen vuodesta 1984.

Tunnustuspalkinto

Vuoden Wäinö 2013. Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskus.

Kuva: Tuomas Ylönen