Latvian kokle

Blogi

10. heinäkuuta 2019

Minulla oli ilo osallistua Latviassa Laima Jansonen ja Kocēnin kunnan kokle viikonloppukurssille 28.–30.6. Daugulissa ja Latvian laulujuhlien 155-vuotisjuhlaan 30.6. Dikļissä Tiiviin yhteisöllisellä kurssilla oli noin 40 aikuissoittajaa, joille oli tarjolla kokle-opetusta, perinnelaulun opetusta, kehtolauluja ja vetämäni karjalaisen kanteleimprovisaation työpajat. Tunnelma oli niin kuin usein olen Baltian maissa kokenut: innostunut, positiivinen ja energinen – koklen harrastus on voimakkaassa myötätuulessa.

Kokle ja kantele kuuluvat samaan Baltic psaltery -soitinperheeseen Liettuan kanklesin, Viron kanteleen ja Venäjän guslin kanssa. Tyypillisesti latvialaisessa koklessa on usein siipiosana viritystappien ulkopuolelle jatkuva kansilevy, mutta Kurzemen alueella (Kuurinmaa) on tehty ja ollut käytössä myös siivettömiä kokleja. Koklenrakentaja Eduards Klintsillä oli laulujuhlilla mukana 1800-luvulta peräisin oleva kaunis, 6-kielinen Kurzemen alueen kokle, joka muodoltaan muistuttaa paljon 1800-luvun suomalaiskarjalaisia, päältä koverrettuja viisikielisiä – ainoastaan alaspäin kaartuva ponsi puuttuu ja sen tilalla on pyöreä perä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laima Jansonen ohjaama yhtye Austras Koks. Kokle-mestari Eduards Klints eturivissä vasemmalla. Allekirjoittanut pääsi poseeraamaan joukkoon 🙂

Mestari Klints on rakentanut myös kaksoiskielitys-kokleja, joiden hän kertoi tulleen käyttöön Latviassa mandoliinin saapumisen myötä.

Dagnija Pārupe soittaa Eduard Klintsin rakentamaa kaksoiskielitys-koklea.

Alla vielä muutama kuva hotelliksi muutetun, upean Dikļin kartanon mailta.