Eräs kokle – vierailu Druvienan koululla Latviassa marraskuussa 2014

09. tammikuuta 2015

Marraskuussa 2014 sain mahdollisuuden vierailla erään EU-projektin mukana Druvienassa, Latviassa, jossa tutustuimme mm. Druvienan koulun kansanmusiikin opetukseen. Matka oli unohtumaton kokemus täynnä erilaisia kansankulttuuri- ja musiikkielämyksiä lasten esityksistä mm. huikean hienoon Pērlis-yhtyeeseen. Tutustuimme myös paikallisiin soitinrakentajiin ja erityisesti Druvienan koulun puutyöopettajan ja koklemestari Viktors Černoglazovsin työhön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansanmusiikin ja -perinteen opetusta annettiin systemaattisesti päiväkoti-ikäisistä kouluikäisiin. Käytössä oli sekä määrältään että laadultaan mielikuvitusta hivelevän monimuotoisesti erilaisia niin itsetehtyjä kuin kaupallisiakin rytmisoittimia ja kauniita, perinteisen tavan mukaan valmistettuja kokleja. Saimme seurata Dace Vitolan kiehtovaa musiikkisadun ohjausta alle kouluikäisille ja Liga Klavinan ensiluokkaista kokleopetusta sekä päiväkoti-ikäisten että kouluikäisten pienryhmille. Ohjelmistossa opettajat käyttivät omaa latvialaista sävelmäperinnettään ja koko koulun opetus ja tapahtumat oli järjestetty perinteisen kalenterin mukaan. Vuodenkiertoon pohjautuva vanha kalenteri pääjuhlineen oli maalattu myös juhlasalin lattiaan. Koululaisten kokleryhmä itsevalmistettuine soittimineen esitti meille myös upean tervetulokonsertin Dace Vitolan ohjauksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koulun tiloissa järjestetään säännöllisesti erilaisia käsityötyöpajoja keramiikasta koritöihin, helmi- ja pirtanauhojen tai vaikkapa saippuan tekemiseen sekä soitinrakennustyöpajoja Viktors Černoglazovsin ohjauksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Illalla vietettiin Martin-päivän juhlaa perinteisin menoin: lapset pukeutuivat erilaisten teemojen mukaan ja kiersivät kylällä taloissa laulamassa ja tanssimassa saaden herkkuja palkakseen. Illalla juhlat jatkuivat koululla, jossa mm. tanssittiin yhdessä Riiasta tulleen tanssinopettajan johdolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suurimmassa osassa näkemistäni latvialaisista kokleista on lapa, viritystappipuolelle kannen tasolla levynä jatkuva puuosa. Latvian länsiosassa Kurzemen seudulla on kuitenkin perinteisesti ollut käytössä myös kokle ilman lapaa. Viktors Černoglazovsilla sattui olemaan tällainen ylimääräisenä. Se oli valmisetettu myrskyn kaatamasta, vanhasta lehmuksesta (kansi kuusta).

Paitsi soittimen kaunis ulkoasu, erityisesti sen sointi vetosi minuun ja päädyinkin ostamaan sen itselleni.

 

Suomalaisiin kanteleisiin verrattuna erittäin kapea ponsi ja kielten tiheys ponsipäässä osoittavat, että soitin on suunniteltu sulku- ja sekatekniikkasoittoa varten. Oikean käden kämmensyrjän irrottaminen ponnen päältä vaati itseltäni hieman asennon etsimistä. Sylissä soitto tuntui teknisesti helpommalta, kun tuin käsivarren ponteen, mutta lattialla tai pöydällä sidoin soittimen pohjastaan mustan tarran ja kiilojen avulla. Näin soitin pysyy paikoillaan, ja soittoasento tuntuu hyvältä, kun ranteet saa suoriksi. Seuraavassa tutustumissoitto koklen kanssa, teemana 3 : 2 – alussa oikealla kädellä 3 (taitteessa 4) iskua ja vasemmalla kaksi. Myöhemmin oikea käsi siirtyy alakielille (peukalolla kielen keskikohdalta pyöreä sävy melodiasävelille) ja leikkii 3 ja 2 iskun vuorotteluilla. Puolenvälin tietämissä on 1900-luvun alun karjalaisten kanteleensoittajien ripatska-sävelmistä tuttuja kynsi-iskuja, joista siirryn perinteiseen yhdysasentoiseen vuorokäsitekniikkaan.

Mukanani Latviassa oli myös Niemisen Raunon tekemä 5-kielinen Ontrei Malisen vaskikantelen replika, ja yhtenä syynä lehmus-kokleen ihastumiseeni oli varmaan se, että nämä kaksi soivat sattumoisin täydellisesti yhteen. Ontrei on viritetty G-duuriin (pisin kieli pienen oktaavin g, kuitenkin A4:n 442 Hz tasosta noin 20-30 cent korkeampi). Koklen viritys pisimmästä kielestä lähtien: g, a, c, d, e, f, g, a, h, c, d. Koklen pisimmän kielen soiva pituus noin 675 mm ja lyhimmän noin 305 mm. Koklessa on tällä hetkellä teräskielet, mutta ehkäpä kokeilen siihen vielä tulevaisuudessa myös vaskikieliä. 🙂