Kaksi museokanteleen kopiota á la Ivan Leslie Horne
Blogi
30. maaliskuuta 2018
Soitinrakentaja Billy (alias Ivan Leslie) Horne on kärsivällinen ihminen. Siitä on varmaan ainakin vuosi (vai 2?.. Mitä – 3?!..kyllä nyt korvat punottaa..), kun sain kokeiltavaksi kaksi koverrettua 5-kielistä – toisessa pronssikielet ja toisessa teräskielet. Sitten iski elämä ja kanteleet unohtuivat tekemättömien töiden vaativasti kasvavan vuorenhuipun taa – kunnes huoneremontin myötä ne ilmestyivät kuin taikaiskusta tajuntaani – kas..!!
Tjaahas – parin päivän kokeilun tulos on tässä.
Molemmissa kopioissa on vuosiluku 1830 kaiverrettuna lyhyen sivun ponsipäähän. Että häpeäni olisi täydellinen, tunnustan, etten muistanut, mikä museokantele on näiden kopioiden esikuva. Googlettamisen jälkeen alkuperäinen löytyi Suomen museot on-line -sivustolta. Soitin on Rovaniemen maalaiskunnasta ja kuuluu Kansallismuseon kokoelmiin nrolla K10460:1.
Billyn replikoiden kopan sisäpohjaan on kirjoitettu rakentajan nimi, kanteleen numero ja rakennusvuosi 2014. Sama vuosiluku on myös kaiverrettu teräskielisen kopion pitkän sivun ponsipäähän. Museokanteleessa ei ole alkuperäisiä kieliä tallessa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä ne ovat olleet 1830-luvulla vaskilankaa.
Vaskikieliset kanteleet viritetään matalempaan viritystasoon kuin teräskieliset, koska vaskilanka ei kestä niin suurta jännitettä kuin teräslanka. Oheisessa videossa viritykset ovat: h, c#1, d#1, e1, f#1 (vaskikielinen) ja d#1, e1, f#1, g#1, a#1. Vaskikielten paksuus on 0,40 mm ja teräskielten 0,35 mm.