Improvisaatio- ja sävellystyöpaja Pornaisten Mika Waltarin koululla 11.5.2018

06. kesäkuuta 2018

Ateneumin taidemuseon kaupasta löytyy ihastuttava Taidesalkku, joka sisältää kaksikymmentä A3-kokoista, laminoitua painokuvaa Suomen taiteen teoksista. Kuvien mukana on ideavihko, johon on koottu vinkkejä taidekuvien luovaan käyttöön. Me otimme Taidesalkun Pornaisten Mika Waltarin koulun improvisaatio- ja sävellystyöpajan teemaksi 11.5.2018.

Pekka Halonen, Tomaatteja:

Pornaisten koulujen opetussuunnitelmassa pienkanteleet ovat osa suunnitelmallista luokka-asteelta seuraavalle etenevää luovan musisoinnin opetusta, ja luontevasti ne otettiin myös tämän työpajan työkaluiksi. Aamupäivällä vajaan puolentoista tunnin mittaiseen työpajaan osallistui n. 25 eka- ja tokaluokkalaista lasta ja keskipäivällä paikalle saapui puoleksitoista tunniksi huomattamasti pienempi ryhmä 3.-4.-luokkalaisia. Opettajista mukana olivat kanteleaktiivi Tuula Olkanen sekä Eija Fält ja Riitta Aaltio (– suurkiitokset!).

Ensimmäisen työpajan alussa kertasimme pikaisesti, kuinka erilaisia soittotekniikoita käyttäen voidaan kanteleiden avulla tuottaa monenlaisia sointivärejä. Tämän jälkeen lapset jaettiin 4–5 hengen ryhmiin ja kukin ryhmä sai valita pöydälle levitetyistä taidekuvista yhden. Ryhmät ohjattiin kukin omaan soppeensa ja lapset saivat n. 15 minuuttia aikaa valmistaa kuvasta musiikkiesitys.

Määräajan päätyttyä ryhmät koottiin jälleen samaan tilaan ja kukin ryhmä vuorollaan näytti valitsemansa kuvan, kertoi sävellyksensä nimen ja esitti lopputuloksen. Esityksen jälkeen tutustuimme alkuperäisteokseen eli katsoimme, mikä taideteoksen alkuperäinen nimi on, kuka sen on maalannut ja milloin.

Ferdinand von Wright, Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa:

Prosessityöskentelyn aikana opettajat kiersivät ryhmien luona ja tarpeen mukaan kysymyksiä esittämällä antoivat lisäpotkua ideariiheen. Millainen tunnelma kuvassa on? Mitä kuvassa tapahtuu? Minkälaisia erilaisia asioita kuvasta löytyy? Minkälaisia ääniä tai rytmejä siihen voisi liittyä? Miten toteuttaisitte ne tällä porukalla?

Koska päivän toinen työpaja oli huomattavasti pienempi, siihen osallistuvat pystyivät tekemään myös parityöskentelyä ja he ehtivät saman työpajan aikana työstämään useamman sävellyksen. Eikä into todellakaan loppunut kesken: ”Jos meillä olisi ollut vielä yksi tunti, mä olisin tehnyt lisää!”

Lähtökohtaisesti pienkanteleet olivat siis kaikille työpajaan osallistuneille jo entuudestaan tuttuja soittimia. Koska tämän toiminnan tavoitteena oli luova musiikin tuottaminen ryhmässä, pyrimme prosessin aikana rohkaisemaan ja innostamaan lapsia vapaasti etsimään ja kokeilemaan, mitä soittimesta löytyy. Näin ollen esim. pienkanteleen kääntämistä väärinpäin (pitkä sivu soittajaan päin) ei korjattu, vaan lapset saivat vapaat kädet musiikkinsa toteuttamiseen.

Seuraavassa kahden pojan hieno tulkinta Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski -teoksesta otsikolla Sodan jälkeen. Pojat olivat saaneet viritysavaimet slide-äänten tuottamiseksi, mutta toinen heistä päätti käyttää avainta siihen, mihin se on suunniteltu ja muokkasi viritystä äänimaisemaan paremmin sopivaksi – eikä hänellä käsittääkseni ollut mitään tietoa sävelnimistä tai asteikoista! Lopputulos oli todella hieno! Videon loppupuolella on myös nähtävissä, kuinka toinen pojista meni kanteleen kääntämisen myötä sävelkorkeuksissa sekaisin ja korjasi sen sitten sellaiseksi kuin oli suunnitellut.

Työpajan käytössä oli siis kahdelle hieman eri-ikäisten lasten ryhmälle noin 1,5 tuntia/ryhmä. Itse prosessityöskentelyyn, eli kunkin kuvan äänimaiseman suunnitteluun, jäi todellakin vain noin 10-15 minuuttia/työryhmä, mutta se toimi hyvin. Tavoitteena oli saada lapset työskentelemään yhdessä kohti tiettyä päämäärää. Heidän tuli yhteistyössä rakentaa kokonaisuus, jossa jokainen kokisi myös oman osuutensa tärkeäksi.

Eli lopputulosta tärkeämpi oli itse prosessi. Työskentelystä haluttiin tehdä mahdollisimman sujuvaa ja vapaata. Mitään ei kirjoitettu ylös – kaikki tuli olla muistin hallittavissa ja improvisaation keinoin muokattavissa.

Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirouksesta syntyi kahden vintiön uustulkinta Vihainen Ykä hyökkää:

Ferdinand von Wrightin Taistelevista metsoista on seuraavassa kaksi tulkintaa:

Magnus von Wright,  Annakatu kylmänä talviaamuna:

Työpajasta tuli napakymppi! Vaikka työpajan ehdottomasti tärkein pointti oli itse prosessissa – luovassa yhteistyössä – ei tuloksissakaan ollut moittimista: lasten keskittyminen, antaumuksellinen työskentely ja mieletön luovuus saivat ohjaajien naamat leveään virneeseen.