Iivana Mišukan arkistoäänitteet vuosilta 1905, 1916 ja 1917 on julkaistu

Ajankohtaista

03. helmikuuta 2023

Toinen osa työstämistäni SKS:n arkiston kantelesävelmäjulkaisuista sadan vuoden takaa on nyt julkaistu Etno.netissä. Ensimmäisessä julkaisussa (2021) esiintyi suistamolainen Teppana Jänis ja nyt ääneen pääsee saman pitäjän Iivana Mišukka.

Iivana Mišukka. Kuva: A. O. Väisänen 1916-1917. Kansatieteen kuvakokoelma. Antellin kokoelmat. Museovirasto. (finna.fi)

Julkaisussa on mukana sekä arkiston alkuperäisiä että lähemmäs oikeata nopeutta ja säveltasoa muokattuja ja osittain päälleäänitettyjä fono- ja parlogrammikopioita. Etno.net on siitä mainio, että sinne saa myös vaivatta mukaan tietoja niin historiallisesta henkilöstä kuin äänitystilanteista, äänitteiden kopioinneista ja uusista editoinneista – mukana on myös nuottikuvia. Tallenne löytyy sekä Etno.netin äänilevyistä että oppimateriaaleista.

Raja-Karjalan syrjäseuduilla elettiin vielä 1900-luvun alussa musiikkikulttuurin murroksen loppuvaihetta, jossa vanha runolaulukulttuuri oli väistymässä uudemman musiikkikulttuurin tieltä. Niinpä Mišukan kuten muidenkin rajakarjalaisten kanteleensoittajien ohjelmisto koostui sekä runolaulukulttuuriin pohjautuvasta musiikista että uudemmista tansseista ja lauluista.

Musiikkikulttuurin muutos näkyi myös soittimien rakenteessa: yhdestä puusta koverrettu vähäkielinen kantele oli vuosisadan vaihteessa jo harvinainen. Mišukan kantele oli uudenmallinen, osista rakennettu 26-kielinen – Väisäsen sanojen mukaan ”hyvä-ääninen” soitin. Mišukka ei kuitenkaan käyttänyt näistä 26:sta kielestä kuin 14, soittaen vuoden 1917 tallenteissa samoja sävelmiä vaihdellen joko korkeammalta tai kvarttia alempaa.

Julkaisulla on Armas Launiksen vuonna 1905 fonogrammille tallentama Maanitus-tanssi ja Väisäsen vuosina 1916–1917 tallentamia tanssi- ja laulusävelmiä.