Sibelius-museon suurkanteleita

Ajankohtaista

30. maaliskuuta 2026

Vuosina 2015–2017 kuvaamieni Turun Sibelius-museon kanteleiden kolmas tiedosto Sibelius-museon suurkanteleita on julkaistu Tutkimus-sivun alalaidassa.

Tiedosto sisältää 27 soittimen kuvia sekä rakenne- ja historiatietoja. Kanteleet on ryhmitelty siten, että ensin ovat suorasivuiset kanteleet (yht. 20 kpl), joihin sisältyvät myös peilikuvakanteleet (tai ”vasenkätiset kanteleet”, 4 kpl) ja kromaattiset kanteleet (4 kpl).

Näiden jälkeen on yksi Heikki Linjaman valmistama kaksoiskantele sekä pyöreäperäiset (3 kpl), kaarevasivuiset (2 kpl) ja eestiläiset (2 kpl, joista toinen on sitra).

Vaikka osasta kanteleita ei löydy alkuperätietoja, ovat Sibelius-museon suurkanteleet mielenkiintoinen kooste kanteleen erilaisista kehittelymalleista 1800-luvun lopulta 1900-luvulle.

Joukossa on paitsi tunnettujen kanteleenrakentajien (Juho Tamminen, Paul Salminen, Efraim Kilpinen, J. E. Engström, Heikki Linjama) soittimia, myös kanteleenrakennukseen paneutuneiden yksityishenkilöiden omia malleja.

Osassa kanteleita on säilytetty piirteitä vanhoista koverokanteleista, kuten kielten säteittäisyys tai alaspäin kaartuva ponsi peräsivulla ja kärjen kierukka. Kanteleessa SM125 on jopa varras ja kaksikaarinen ponnen lovi peräsivulla – kantele sijoittuukin pien- ja suurkanteleiden välimaastoon.

Kanteleiden pintakäsittelyt ovat hyvin moninaisia, osa innovatiivisia, ja värisävyt vaihtelevat paljon.

Sisärakenteissa on erilaisia ratkaisuja ja kokeiluja kuten erilaisia kansi- ja pohjarimarakenteita. Mahdolisesti pielavetisen Antti Auvisen rakentamassa kanteleessa SM1581 on jopa väliseinä.

Pyöreäperäiset mallit ovat myös mielenkiintoisia, ja niiden joukossa on ilmeisesti ainakin yksi Varsinais-Suomessa valmistettu. Sibelius-museon suurkanteleet antavatkin varsin monipuolisen kuvan Varsinais-Suomen kanteleperinteestä.

Nyt julkaistu tiedosto ei sisällä nimeltään kanteleisiin kytkeytyviä, mutta uusiksi soittimiksi kehiteltyjä soitininnovaatioita, kuten Juhani Pohjanmiehen suunnittelema pianokantele (valmistaja Osakeyhtiö Kantele, Jyväskylä, N:o 00023) ja Kustaa Grönlundin rakentama erikoinen pystyn, suuren suorakaiteen muotoinen ”kantelesitra” (SM712).