Blogi

Kuka oli E. Lekve, jonka omistuskaiverrus löytyy Sibelius-museon huolella tehdystä kanteleesta SM496? Kantele on lahjoitettu Sibelius-museoon vuonna 1974. Lahjoitustietojen mukaan soitin on kuulunut lahjoittajan äidin isälle, asemapäällikkö Mauno Paaterolle (1866–1908), joka oli ostanut kanteleen sen valmistajalta, E. Lekveltä, joskus 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kyseinen Mauno Paatero on ilmeisesti sama henkilö kuin geni.com-sivustolta löytyvä Maunu Vilho […]

Sibelius-museon kanteleen SM128 alkuperästä on museolta saamissani tiedoissa yksi lause: ”Tillhört Albert Edelfelt” – voisiko kyseessä todella olla Albert Edelfeltin kantele? Albert Edelfelt (1854–1905), aikoinaan Suomen taiteen kiistaton johtohahamo ja kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista taidemaalareista, syntyi aateliskartanossa ja toimittaja Marja Kaipaisen (1983, 15) mukaan ”kartanomiljöö oli ainoa minkä hän maastaan koskaan tunsi”. Hänen isänsä, Carl […]

Mitä ovat ne muuttujat, jotka toistensa kautta vuorovaikutuksessa summautuen luovat kokemuksen pienkantelemusiikin sointikentästä? Mitä olivat ne elementit, jotka tekivät pienkanteleista niin merkittävän soittimen 1800-luvun karjalaisille ja sitä ennen koko runolaulukulttuurille? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Sommeloon 26.6.! Pienkanteleiden sointikentän ja siihen kytkeytyneen vanhakantaisen kantelemusiikin tutkimus ja tuominen tähän päivään sisältää ajatuksen mahdollisuudesta saavuttaa musiikin kokemisen […]

Saattaa olla, että Sibelius-museon kantele SM124 on ainut Suomen museoissa oleva Taivassalon kantele. Se sisältää niin monia erikoisia ja yksilöllisiä piirteitä, että jos osaisin, kirjoittaisin siitä scifiä. Soittimen rakentaja on nähnyt vaivaa muotoilun suunnitteluun ja toteutukseen, mutta mitä hän tällä erityisellä muotoilullaan halusi viestittää, sitä emme enää saa tietää. Minulle ääniaukko tuo mieleen galaksit ja […]

Sibelius-museon 12-kielinen kantele SM579 on Suomessa paimensoittajana tunnetuksi tulleen inkeriläissyntyisen Teppo Revon (1886–1962) rakentama. Kanteleen lahjoitti museolle myöskin inkeriläissyntyisen ja sittemmin suomalaistuneen Antti Hämäläisen (1897–1976) leski Tellervo Hämäläinen vuonna 1980. Lahjoitus sisälsi kanteleen lisäksi Antti Hämäläisen vuonna 1955 Teppo Revosta tekemän haastattelun (SmL3347). Hannu Saha on kirjoittanut Teppo Revosta Kansallisbiografiaan ja  Paimensoittaja Teppo Repo -CD:n […]