Se oli 1980-luvun alkua, kun ensimmäisen kerran sain tietää pitkän estetiikan pienkanteleimprovisaatiosta. Kävin kaksi viimeistä lukiovuotta Kaustisen musiikkilukiota ja sen myötä olin 1980-luvulla useampana kesänä talkoolaisena Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla ja osallistuin Kansanmusiikki-instituutissa milloin mistäkin aiheesta järjestyille kursseille. Oli kuubalaisen ja saamelaisen musiikin kurssi, oli kansanmusiikin kesäkouluja ja seminaareja, keskustelua populaarimusiikista aikakauden kansanmusiikkina, oli Piirpauke ja Karelia […]
Lue lisää...Blogi
Katri Stigell-Hyvönen – turkulaisen kuoronjohtajan yhteiskunnallinen vaikutus ja Eino Tulikarin iskemä kantele-kipinä
13. huhtikuuta 2025
Kävi kuin ah niin usein näissä hommissa ruukaa käymään. Olin mennyt Sibelius-museolle tarkistamaan muutamaa yksityiskohtaa tutkimiini kanteleisiin liittyen, ja löysin itseni informaatiopiikkien ristitulesta. Katri Stigell-Hyvönen. Kipinä-kuoro. Kanteleet. Eino Tulikari. Merkitykset. Turun seutu ja Varsinais-Suomi on vuosikymmenten ajan kummitellut yleisessä tietoisuudessa kanteleen kannalta yhtenä niistä synkistä alueista, joista monen muun Suomen alueen kaltainen monipolvinen kanteleperinne on […]
Lue lisää...Sodasta palanneen nuoren miehen symbolistinen kantele ja taideteos 1940-luvulta
27. helmikuuta 2025
Professori Stig Nyström (1924–2018, Helsinki) oli paitsi lääketieteen tohtori myös kuvataiteilija. Hänen valmistamansa hyvin erityinen symbolistinen kantele (SM883) on lahjoitettu Sibelius-museoon vuonna 1993. Kantele on valmistunut heti jatkosodan jälkeen 1944–1945 Nyströmin ollessa 20-vuotias. Sodan aikana Nyström palveli varusmiehenä panssarijoukoissa. Tuolloin hän piirsi karttoja ja maalasi suojavärejä sotilasajoneuvoihin. Omalla ajalla syntyi myös kuvataidetta. Esa Heikkisen, […]
Lue lisää...Kuka oli E. Lekve?
17. helmikuuta 2025
Kuka oli E. Lekve, jonka omistuskaiverrus löytyy Sibelius-museon huolella tehdystä kanteleesta SM496? Kantele on lahjoitettu Sibelius-museoon vuonna 1974. Lahjoitustietojen mukaan soitin on kuulunut lahjoittajan äidin isälle, asemapäällikkö Mauno Paaterolle (1866–1908), joka oli ostanut kanteleen sen valmistajalta, E. Lekveltä, joskus 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kyseinen Mauno Paatero on ilmeisesti sama henkilö kuin geni.com-sivustolta löytyvä Maunu Vilho […]
Lue lisää...Albert Edelfeltin kantele
23. lokakuuta 2024
Sibelius-museon kanteleen SM128 alkuperästä on museolta saamissani tiedoissa yksi lause: ”Tillhört Albert Edelfelt” – voisiko kyseessä todella olla Albert Edelfeltin kantele? Albert Edelfelt (1854–1905), aikoinaan Suomen taiteen kiistaton johtohahamo ja kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista taidemaalareista, syntyi aateliskartanossa ja toimittaja Marja Kaipaisen (1983, 15) mukaan ”kartanomiljöö oli ainoa minkä hän maastaan koskaan tunsi”. Hänen isänsä, Carl […]
Lue lisää...