Arja Kastinen

Arja Kastinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston historian ensimmäinen tohtori. Joulukuussa 2000 valmistuneen tutkinnon taustainnoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoittoperinne, jonka keskeisinä elementteinä aina 1900-luvulle asti oli luova musisointi, muuntelu ja improvisaatio. Tutkinto koostui viiden konsertin sarjasta ja tutkielmasta.

Konserttisarjan otsikkona oli Karjalaisen kanteleimprovisaation ideologiaan ja soitinakustisiin ilmiöihin pohjautuvaa musiikkia 15-, 14- ja 9- kielisillä kanteleilla. Konsertit olivat n. 50 min. mittaisia improvisaatioita, kokeellisia matkoja historialliseen menneisyyteen ja luovaan nykyisyyteen, joissa erilaisia soittotekniikoita yhdistelemällä tuotiin esille kanteleiden monipuolisia sointivärejä ja akustisia ominaisuuksia. Konserteissa käytetyt kanteleet olivat: 15-kielinen (rakentanut Keijo Säteri 1992 Leppävirralla), 14-kielinen (rakentanut Rauno Nieminen 1999 Ikaalisissa) ja 9-kielinen (museokannel). 15- ja 14-kielisten kanteleiden esikuvana oli A. O. Väisäsen vuonna 1916 Korpiselästä ostama 14-kielinen (Suomen Kansallismuseo).

Tutkielman aiheena oli konserteissa käytetyn 15-kielisen kanteleen akustiikka (Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5, Helsinki 2000). Tutkielman ensimmäinen osa selvittää musiikkiakustiikan lähtökohtia, äänen syntyä ja välittymistä, ääntä subjektiivisena havaintona ja fysikaalisena ilmiönä. Tutkielman toinen ja keskeisin osa sisältää 15-kielisestä kanteleesta tehtyjen akustisten mittausten tuloksia. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. soittotekniikan vaikutusta osasävelsarjarakenteeseen ja sitä kautta kanteleen sointiin. Tutkielman kolmannessa osassa selvitetään erilaisten viritysjärjestelmien suhdetta 15-kielisen kanteleen virittämiseen.

 

Ajankohtaista

• Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotinen tutkimusapuraha 17.2.2023 hankkeelle Runolaulukulttuurin kantele ja luovuuden dialogi.
• Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän vieraileva tutkija 15.9.2021–31.7.2026
• FolkForum 12.1.2024 klo 12.00-15.15, Taimi II, Puutarhakatu 21, 20100 TURKU
• Muistamisen kulttuurit 1800-luvulla – 1800-luvun tutkimuksen verkoston 14. vuosikonferenssi, 18.-19.1.2024, SKS, Hallituskatu 1, Helsinki
• Sibelius Akatemian kansanmusiikin aineryhmän 40-vuotisjuhlasymposium: Kansanmusiikki, muistiorganisaatiot ja aineettoman kulttuuriperinnön käytännöt ja politiikat 9.-10.2.2024, Musiikkitalo, Black Box, Helsinki
• Tuupovaaran Ullakko Palmusunnuntaina 24.3.2024 klo 14, Arja soittaa vanhakantaisen perinteen pienkanteleilla ja kertoo soittimien taustoista.
• Musiikintutkijoiden valtakunnallinen symposium 25.-27.3.2024, Joensuun yliopisto
• Kanteletupa-työpajat ja konsertti Tampereella huhti-toukokuussa 2024. Työpajat 13. ja 27.4.2024 klo 12–14 Kulttuurikeskus Uululla, Erkkilänkatu 11, Tampere. Konsertin ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
• Sommelo Paimenessa kurssit 24.-26.6.2024
• ISME 2024, Helsinki, 28.7.-2.8.2024

Konserttiesiintymisiä

Suomessa n. 30 vuoden ajan. Ulkomailla esiintymisiä Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa, Venäjällä, Ranskassa, Italiassa, Irlannissa, USA:ssa, Kanadassa, Vietnamissa ja Brasiliassa.

Opetustyö

Kanteleensoiton opetusta n. 35 vuoden ajan, viimeisimmät opetuspaikat: Sibelius-Akatemia (1993–), Naantalin musiikkiopisto (2003–2018), Turun konservatorio (2013–2017).

Työpajoja ja kursseja mm. pääkaupunkiseudun ja erityisesti VS-kanteleprojektin (2013–2014) myötä Turun seudun varhais- ja musiikkikasvattajille sekä lapsille.

SÄPE (Säveltämisen pedagogiikkaa) -kouluttajana 2017–2018, Metropolia ammattikorkeakoulu. Musiikkioppilaitosopettajille suunnattujen improvisaatio- ja sävellytyskurssien vetäminen Virpi Veskoniemen kanssa 2018–2019, JAMK.

Kursseja ja työpajoja ulkomailla: Hampuri, Saksa (1996); Viljandin kult.kolledzin oppilaat, Tallinna, Viro (2002); amerikansuomalaisille – Portland, Oregon (2002), Seattle (2008) ja Maine (2010), USA; University College Cork, Irlanti (2010); MORE-seminaari, Thessaloniki, Kreikka (2011); lasten koulutus Sommelo-festivaalilla, Uhtua, Venäjä (2012); Etnofest, Palic, Serbia (2012); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers,Toronto, Kanada (2014); Tradition for tomorrow -konferenssi, Akureyri, Islanti (2014); Pulstin opiston pienkannelfestivaali, Tallinna, Viro (2018); Agricola Lutheran Church Kanteleplayers, Toronto, Kanada (2018), Laima Jansonen johtamat kokleviikonloput 28-30.6.2019, Kocēni, Latvia sekä 31.7.2022 Valmiera, Latvia.

Tutkimustyö

• 1800-luvun karjalaisen kanteleimprovisaation estetiikan tutkimus aikalaislähteiden valossa Tampereen yliopiston proseminaarityöhön liittyvistä opinnoista lähtien (1986)
• karjalaisen kantelensoittajan Vanja Tallaksen henkilöhistoria ja sävelmätutkimus FFT-analyysin avulla, tutkielma maisterin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle 1993
• soitinakustiikkatutkimus 15-kielisestä museokanteleen kopiosta, FFT-analyysi osasävelsarjarakenteen muutoksista soittotekniikan muutosten myötä; tutkielma tohtorin tutkintoa varten Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolle, 2000
• 1800-luvun lopun kantelesävelmäkäsikirjoitusten ja Karjalaan suuntautuneiden kenttämatkojen ja matkapäiväkirjojen tutkimus 2008; tutkimus julkaistu kirjassa (+ liitelevy) Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa (2009)
• Armas Otto Väisäsen ja Armas Launiksen 1900-luvun alussa tekemien kantelesävelmäkäsikirjoitusten tutkimus ja uudelleen nuotintaminen 2009–2010; tutkimus julkaistu kirjassa Kizavirzi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (Kastinen-Nieminen-Tenhunen, 2013)
• museokanteleiden vaskilankamateriaalin alkuaineanalyysi ja vertailu nykyisiin pronssi- ja messinkikielilankoihin; tutkimus julkaistu edellä mainitussa Kizavirzi-kirjassa (2013)
• vuodesta 2008 alkaen erilaisten messinki ja pronssilankojen sointitutkimusvertailu museokanteleiden kopioissa ja nykyaikaisissa pienkanteleissa; osa sointinäytteistä julkaistu videoilla www.temps.fi/esitykset
• historiallisten pienkanteleiden kartoitus ja tutkimus Suomen museoissa 2011­–2013
• Porvoon museon kaikkien kanteleiden ja mittaukset ja valokuvaus 2014
• Hämeenlinnan kaupunginmuseon kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2015
• Turun museokeskuksen kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2014–2015
• Turun Sibelius-museon kaikkien kanteleiden mittaukset ja valokuvaus 2015–2016
• Osallistuminen aivotutkimusmittauksiin Helsingin yliopiston Musiikki ja aivot -työryhmän projektissa; työryhmän vetäjänä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi (FT), 2017
• Analyysi kuuden tunnin improvisaatiosta – hiljaisen haltioitumisen ja flow-tilan vertaileva tutkimus, 2018-2020
• Hanke Runolaulukulttuurin kantele ja luovuuden dialogi Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osaston vierailevana tutkijana 15.9.2021–31.7.2023.

Äänitteitä

• soolo-CD ”IRO”, MIPUCD401, Mipu Music, 1995. Julkaistu uudelleen nimellä ”Kantele Meditation”, Warner Innovator Series
• duo-CD ”Vita” sarvensoittaja Virpi Forsbergin kanssa, SibKaCD027, Sibelius Academy Folk Music Department, 1999
• duo-CD “KAJO” huilisti Riitta-Liisa Joutsenlahden kanssa, TempsCD01, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston äänitteitä 55, 2005
• soolo-CD ”ANI”, TEMPSCD 02, Temps Oy, 2008
• soolo-CD, ”Vaskikantele 1833″, AANIA-6, Kanteleen Ääniä, 2008
• liite-CD kirjaan Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa, 2009, TEMPSCD 03
• Kaksi kansanmusiikkivideota Yle Teemalle, ensiesitys 2010, ohjaaja Mirja Metsola, kuvaus Timo Peltonen, äänitys Marko Myöhänen: 5-kielinen – 10- ja 14-kielinen
• duo-CD ”Lavender Calm” huilisti Peter Phippenin kanssa, Promotion Music Records 2011
• soolo-CD ”The Last Gathering”, TEMPSCD 04, 2012
• ”Runoitrio”; Taito Hoffrén, laulu – Arja Kastinen, kanteleet – Markus Ketola, perkussiot (Juminkeko-säätiö, CD julkaistu Vietnamissa 2014)
• taustamusiikkia Seurasaaren ulkomuseon mainosvideolle
• soolo-CD ”Emanuel”, TEMPSCD 05, 2016
• liite-CD kirjaan Pisarassa laajat lammet, TEMPSCD 06, 2016
• Single ”Riivattu” (AANIA-33), 2019
• duo-albumi (digit.) Forest of a Thousand Songs, Peter Phippen, huilu & Arja Kastinen, kanteleet, TEMPS 07, 2020
• arkistoäänitealbumi Teppana Jänis, AANIA-37, 2021
• arkistoäänitealbumi Iivana Mišukka, Etno.net, 2023
• sooloalbumi (digit.) KANTERVO (TEMPS 08), 2023

Lisäksi osallistunut äänitteille:

• ”Kuulas hetki” OMCD 46, 1993
• ”Tulikulkku” KICD 30, 1993
• ”Satoyama Finland”, elokuussa 2007 Japanin televisiossa ensiesitetty dokumentti, ohjaajat: Shohei Shibata ja Misa Kishi, kuvaajat: Koichi Nagura, Masanori Sawahata ja Shinichiro Kawaguchi, musiikki: Heikki Laitinen ja Arja Kastinen
• ”Kantele Continuum” IMU-CD 081, SibKaCD 80, 2008

Ääni-installaatioita:

• Neljän taidenäyttelyn sarja, Siemenen ajatus, vuosina 2010–2013 yhdessä kuvataitelija Sirpa Ylhäisen kanssa
• Viaporin telakka – silta tulevaisuuteen: Jacopo Brancatin valokuvanäyttely Suomenlinnan telakasta ja puulaivojen historiasta Suomenlinnan museossa 22.4.2014-1.3.2015 sekä Suomen merimuseossa, Merikeskus Vellamossa 2.12.2016-12.3.2017

Kuuntele Arjan musiikkia: youtube.com/arjakastinen ja soundcloud.com/arja-kastinen

Yhtyeet

• Runoitrio
• Taito Hoffrén – Arja Kastinen
• Paula Tuomisto – Arja Kastinen
• Alison Melville – Ben Grossman- Arja Kastinen
• Phippen, Kastinen, Raid

Julkaisuja

• Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5, 2000 (musiikin tohtorin tutkinnon kirjallinen osuus)
• Artikkeli: Vanja Tallas – kanteleensoittaja kahden musiikkikulttuurin murroksessa (Musiikin suunta 3/1993)
• Artikkeli: Karjalainen kanteleimprovisaatio 1800-luvulla ja nyt (Musiikin suunta 3/2002)
• Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5/2000. (Taiteelliseen tohtorintutkintoon liittyvä tutkimustyö)
• Juhlivat hiiret. Leikkiohjeita ja viisikielisen kanteleen soitto-ohjeita varhaiskasvattajille. Arja Kastinen ja Pirjo Pirinen. (Temps Oy 2006)
• Heilani sydän teräksestä. 11-kielisen kanteleen opas. Arja Kastinen ja Pirjo Pirinen (Temps Oy 2007)
• Taivas auki – Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa. (liitekartta ja -CD.) Arja Kastinen. (Temps Oy 2009)
• Artikkeli: Karelian Kantele Improvisation in the Light of the 19th Century Manuscripts (Musiikin suunta 1/2009)
• Wilho Saari, Tune-a-Day, Compositions for the 36-, 10- and 5-string kanteles, Sävellyksiä 36-, 10- ja 5-kielisille kanteleille. Toim. Arja Kastinen (Temps Oy 2010)
• In Visible Vibration – A Guidebook for the 11-String Kantele. Arja Kastinen & Pirjo Pirinen (Temps Oy 2011)
• Artikkeli 1900-luvun alun karjalaisesta pienkantelemusiikista: One Hundred Years of Beauty Sleep (Musiikin suunta 3/4 2012)
• Artikkeli 1900-luvun alun karjalaisesta pienkantelemusiikista : Totta vai tarua – vuosituhantisen jatkumon osavuosikatsaus (Kantele 4/2012)
• KIZAVIRZI karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa. Arja Kastinen, Rauno Nieminen ja Anna-Liisa Tenhunen. (Temps Oy, 2013)
• Loppuraportti: Pienkanteleiden luova käyttö musiikkikasvatuksessa, 2014
• Nettijulkaisu: Porvoon museon ja J. L Runebergin kotimuseon kanteleet, 2015
• Nettijulkaisu: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanteleet, 2015
• Nettijulkaisu: Turun museokeskuksen kanteleet, 2015
• Pisarassa laajat lammet – Improvisaatio ja luova musisointi pienkanteleilla. Arja Kastinen ja Tuula Olkanen. (Temps Oy, 2016)
• Artikkeli: Laulo päivän, laulo toisen, laulo kohta kolmannenki (IssueX, Taideyliopiston lehti, lokakuu 2016)
• Artikkeli: Sibelius-museon kanteleet (Suomen musiikkimuseo -yhdistyksen vuosikirja 2, 2016)
• Nettijulkaisu: Sibelius-museon kantele SM68, 2019
• Nettijulkaisu: Sibelius-museon kantele SM811, 2019
• Nettijulkaisu: Sibelius-museon viisikielisiä kanteleita, 2019
• Nettijulkaisu: Suomen Kansallismuseon kanteleet K1855:12 (Ruskeala/Ilomantsi), KF1178 (Korpiselkä) ja K1763 (Pielisjärvi), 2020
• Artikkeli ”Soitti päivän, soitti toisen, soitti kohta kolmannenki” (Satasarvi, Kansanmusiikin tutkimuksen aikakauskirja Nro 1), 2020
• Kuuden tunnin kokeellisen improvisaation analyysi 2021: Six Hours of Exploratory Improvisation
• Luovuuden dialogi ja demokratia – menneen maailman musiikin tutkija itsereflektio. Blogikirjoitus Taideyliopiston Historiafoorumin blogi 14.4.2022
• Artikkeli Peurankaataja Pedri ja oman mahdin soitto – Pedri Shemeikan musiikkikulttuurinen perintö tutkija-muusikon näkökulmasta Musiikki-lehden numerossa 1/2022 (vertaisarvioitu) https://doi.org/10.51816/musiikki.115716
• Ekspositio Connected Alone – An Ancient Musical Culture As a Tool For Self-Expression Today RUUKKU-julkaisun numerossa 18, Responsibility, 30.9.2022 (vertaisarvioitu). https://doi.org/10.22501/ruu.1088859
• Vertaisarvioitu artukkeli Raja- ja aunuksenkarjalaisen kanteleimprovisaation ylirajaiset muodot pitkällä 1800-luvulla ja perinteen uudistunut jatkumo 2000-luvulla Kalevalaseuran vuosikirjassa 102, Kansallisesta Ylirajaiseen. https://doi.org/10.21435/ksvk.102
• Vertaisarvioitu artikkeli, Vilma Timonen & Arja Kastinen: ”Kansansoittajat ja -laulajat kulttuurisesti kestävän ja kasvatuksellisen musiikin opetuksen suunnannäyttäjinä” teoksessa Musiikkikasvatus muutoksessa (toim. Marja-Leena Juntunen ja Heidi Partti), DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 20, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki 2023

Kutsujäsenyys

• kutsuttu Kalevalaseuran jäseneksi 28.2.2002
• kutsuttu Armas Otto Väisänen Seuran jäseneksi 10.11.2005

Karjalaista kanteleimprovisaatiota vaalivan Fedja Happo Seuran jäsen vuodesta 1984.

Tunnustuspalkinto

Vuoden Wäinö 2013. Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskus.